Esimerkiksi Web Page Analyzerin avulla voit mitata sivustosi eri elementtien koon ja koko sivuston latausnopeudet eri yhteysnopeuksilla. Vähintäänkin sivun oleellisimpien elementtien tulisi olla nähtävillä alle neljässä sekunnissa.
Jos sivustosi on suunnattu kotimaisille kävijöille, näppituntumalla arvioisin suurimmalla osalla käyttäjistä olevan vähintään puolen megan (512 kbit/s) nettiyhteys eli voit tarkastella WPA:n raporttia tästä näkökulmasta ja suhteuttaa raportin antamat latausnopeudet haarukkaan ISDN:n ja T1:sen välille.
Mobiilikäyttäjät ovat tietenkin asia erikseen, mutta mobiilikäyttäjiä varten sivujen optimoinnissa pitää ottaa huomioon paljon muutakin kuin vain latausnopeus, sivuista olisi hyvä olla olemassa myös pelkkää tekstiä sisältävä kevytversio. Mobiiliselaimet voi tunnistaa javascriptilla. Mobiiliselausta voisi käydä laajemmin läpi tulevaisuudessa.
Jos sait huonon tuloksen nopeustestissä, voit suoraan tutkia mittausraportista, mikä tai mitkä elementit tekevät sivustasi raskaan. Raportin lopusta löydät arvion eri elementeistä, mahdollisten varoitusten ja vinkkien kera.
Yksinkertainen kikka on tarkistaa kuvien koko. Samoin html/php-koodia kannattaa optimoida mahdollisuuksien mukaan. Jokainen ulkopuolisen tahon koodaama, javascriptiä sisältävä widget kuormittaa sivujen latautumista. Ole siis tarkkana mitä widgettejä ja elementtejä oikeasti tarvitset sivuillesi ja mitkä ovat pelkkiä latausta kuormittavia turhakkeita.
Vinkki: Kun aiemmassa artikkelissa käsiteltiin erilaisia ilmaisia blogialustoja, rekisteröidy kokeeksi useampaan ilmaista blogialustaa tarjoaviin palveluihin ja tee muutamia erilaisia testikirjoituksia. Tämän jälkeen voit esimerkiksi WPA:n avulla testata mikä blogialustoista on parhaiten optimoitu latausnopeuden näkökulmasta. Ainakin omille Bloggerissa sijaitseville blogeilleni sain WPA:lla ihan kohtalaisia nopeusraportteja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti